Hoidonvaikuttavuus.fi

Maria KääriäinenTtM, projektipäällikkö  Artikkelin tarkoituksena on kuvata tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäise- vää elintapaohjausta ja elintapaseurannan kehittämistä. Aikuistyypin dia- betesvaaraa voidaan vähentää terveellisillä elintapamuutoksilla. Koska muutoksista päättäminen ja niihin sitoutuminen on vaikeaa, asiakas tarvit- see hoitajan asiantuntevaa elintapaohjausta. Ohjaus vaikuttaa silloin, kun asiakkaan ja hoitajan vuorovaikutus perustuu tasavertaisuuteen, asiak- Ruukin [email protected] kaan taustatekijät otetaan huomioon ja elintavat selvitetään aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Ruukin terveysasemalla selvitetään, miten automatisoitu elintapaseuranta vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskiasiakkaan elintapoi- hin. Hankkeella saadaan vastaus siihen, vaikuttaako ohjaus elintapoihin ly- hyellä aikavälillä ja voidaanko automatisoidulla seurannalla edistää tehok- Asiasanat: ohjaus, elintapaohjaus, seuranta, tyypin 2 diabetes, perustervey-
denhuolto
Tyypin 2 diabetes on nopeasti yleis- TYYPIN 2 DIABETEKSEN
VAARATEKIJÄT
ennustettu, että sitä sairastavia diabee- len perintötekijöiden ja ympäristöte- vyötärölihavuuden on osoitettu lisää- tämättömiä diabeetikkoja, joiden sai- si on ol ut yli merkittävän lihavuuden niitä, jotka tietävät sairastavansa (Aro- 2002). Terveelliset elintavat, kuten lii- kunta, tupakoinnin ja alkoholin välttä- sairastumisvaaraa vähintään puolel a ja Säännöllinen liikunta vähentää dia- ym. 2005, Weickert & Pfeiffer 2005). betesvaaraa 46 %:l a. Säännöl inen lii- silla voidaan vähentää diabetesvaaraa hän tai ei ollenkaan liikuntaa harrasta- villa. Vähintään kerran viikossa liikku- tää pyrkiä selkiyttämään asiakkaan ti- lelle jäävät ne asiakkaat, joilla tyypin 2 nempi kuin tätä harvemmin liikkuvilla. siä: mitä, missä, milloin. Tällöin asia- Vähäiseen li kkumiseen li ttyvä kohon- kas punnitsee, mitä hyötyä ja haittaa Asiakkaat käyvät pikaisesti terveyskes- muutoksesta hänelle olisi ja mitä se vaa- män jälkeen terveyskeskus ei järjestä säksi niitä, joiden painoindeksi on yli 25 kg/m2, säännöl inen liikunta suojaa toksesta, sillä sitoutuminen terveellis- kunnan tulisi sisältää sekä alle 30 mi- nuutin kestoista arkiliikuntaa että riit- sa etsitään vastauksia siihen, millaiset vinnon rasvan määrä ja laatu. Jos ravin- nossa on runsaasti rasvaa ja erityisesti tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, tämän kaan elintapoihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Asiakkaat (n = 30/ryhmä) taa altistaa myös se, jos syö /saa ravin- oon ja elintavat selvitetään yhdessä asi- akkaan kanssa aktiivisesti ja tavoitteel- lisesti (Kääriäinen & Kyngäs 2005). sen riskitestissä asiakkaista, jotka ovat saaneet 7–14 riskipistettä, ja joiden ris- energiseen ja rasvamäärältään rajoitet- perehtyneel ä hoitajal a on ri ttävät tie- dot terveellisistä elintavoista, oppimi- sen periaatteista sekä keinoista, joilla betesriskiä 31 %:l a (Pan ym. 1997).
kaan toimintaa edistää, mikäli ohjaus ENNALTAEHKÄISEVÄÄ
on asiakaslähtöistä, ymmärrettävää ja ELINTAPAOHJAUSTA
la. Tämän jälkeen he osal istuvat yksi- lähtöisel ä ja asteittaisel a elintapaohja- tomatisoidusti 3 viikon sekä 4, 8 ja 14 lä. Vertailuryhmässä tutkittavat käy- 40–50 %:lla ja edistää asiakkaan pai- vät hoitajan vastaanotol a, jossa myös heille tehdään fysiologiset mittaukset ja elintapakartoitus ja he saavat yksilöl- läisten elintapoja ei kuitenkaan seurata ENNALTAEHKÄISEVÄÄ
ELINTAPASEURANTAA
elintapaohjaus sisältää diabeteshoita- KEHITETÄÄN
vinto-ohjauksella pyritään siihen, että tutkittava vähentäisi ravinnostaan ras- tuksessa on tärkeää osoittaa ristiriitoja vaa ja erityisesti tyydyttynyttä rasvaa, jauksella pyritään tehostamaan päivit- Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy: elintapaohjausta ja automatisoitua elintapaseurantaa täistä hyöty- ja kuntoliikuntaa. Ohjaus- materiaalina käytetään Diabetesliiton tallentuvat hoitoyksikössä sijaitsevaan lä aikavälil ä ja voidaanko automatisoi- dul a elintapaseurannal a edistää asiak- ODOTETTAVISSA OLEVAT
kaan elintapoja tehokkaasti. Lisäksi tut- TULOKSET JA NIIDEN
HYÖDYNTÄMINEN
tu hoidonseurantajärjestelmä lähettää laitoksen välil ä. Tutkimustuloksia voi- LÄHTEET
Aromaa A, Koskinen S. (toim.) 2002. Terveys ja toimintakyky Suomessa.
Pan XR, Li GW, Hu YH, Wang JX, Yang WY, An ZX, Hu ZX, Lin J, Xiao JZ, Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen Cao HB, Liu PA, Jiang XG, Jiang YY, Wang JP, Zheng H, Zhang H, Ben- nett PH, Howard BV. 1997. Effects of diet and exercise in preventing Choi HK, Willett WC, Stampfer MJ, Rimm E, Hu FB. 2005. Dairy consump- NIDDM in people with impaired glucose tolerance. The Da Qing IGT tion and risk of type 2 diabetes mellitus in men: a prospective study. and Diabetes Study. Diabetes Care 20(4), 537–544.
Archives of Internal Medicine 165(9), 997–1 003.
Paterson B, Russell C, Thorne S. 2001. Critical analysis of everyday self- Kangas T. 2002. Diabeetikkojen terveyspalvelut ja ni den kustannukset. So- care decision making chronic illness. Journal of Advanced Nursing siaali- ja terveysturvan tutkimuksia 67. Kela, Helsinki, 90, 112–114.
Kosaka K. Noda M. Kuzuya T. 2005. Prevention of type 2 diabetes by life- Reunanen A. 2004. Suomalaisten diabetes: Harvinaisuudesta kansansai- style intervention: a Japanese trial in IGT males. Diabetes Research & Clinical Practice 67(2), 152–62.
Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne- Knowler WC-, Barrett-Connor E-, Fowler SE-, Hamman RF-, Lachin JM, Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, Louheranta A, Rastas Walker EA, Nathan DM. 2002. Reduction in the incidence of type 2 di- M, Salminen V, Uusitupa M. 2001. Prevention of type 2 diabetes melli- abetes with lifestyle intervention or metformin. New England Journal tus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tole- rance. New England Journal of Medicine 344(18), 1343–50.
Kyngäs H. 2003. Patient education: perspective of adolescents with a Wannamethee SG, Shaper AG, Alberti GMM. 2000. Physical activity, met- chronic disease. Journal of Clinical Nursing 12(5), 744–751.
abolic factors, and the incidence of coronary heart disease and type 2 diabetes. Archives of Internal Medicine 160, 2 108–2 116.
Kääriäinen M, Kyngäs H. 2005. Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoito- tieteessä. Hoitotiede 17 (5), 250-258.
Weickert MO, Pfeiffer AF. 2005. Preventing type 2 diabetes: what does di- etary fiber achieve? MMW Fortschritte der Medizin 147(17), 28–30.
Lindström J & Tuomilehto J. 2003. The Diabetes Risk Score. A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 26, 725–731.
Whittemore R 2000. Strategies to Facilitate Lifestyle Change Associ- ated with Diabetes Mellitus. Journal of Nursing Scholarship 32(3), Marshall JA. Hoag S. Shetterly S. Hamman RF. 1994. Dietary fat predicts conversion from impaired glucose tolerance to NIDDM. The San Luis Valley Diabetes Study. Diabetes Care 17(1), 50–56.
Wild S, Roglic G, Green A, Sicree R, King H. 2004. Global prevalence of diabetes: estimates for the year 2000 and projections for 2030. Dia- McKnight-Menci H, Sababu S, Kelly SD. 2005. The care of children and adolescents with type 2 diabetes. Journal of Pediatric Nursing 20(2), Williams DE, Wareham NJ, Cox BD, Byrne CD, Hales CN, Day NE. 1999. Frequent salad vegetable consumption is associated with a reduc- Narayan KM, Kanaya AM, Gregg EW. 2003. Lifestyle intervention for the tion in the risk of diabetes mellitus. Journal of Clinical Epidemiolo- prevention of type 2 diabetes mellitus: putting theory to practice. Treat- ments in Endocrinology 2(5), 315–320.
Prevention of type 2 diabetes: lifestyle counselling and automated lifestyle follow-upMaria Kääriäinen, RN, MASci, Marjatta Lauronen RN, Helvi Kyngäs RN, PhD  The aim of the article is to describe preventing lifestyle Health Centre, it is being clarified how automated lifestyle counselling of type 2 diabetes and development of lifestyle follow-up affects a type 2 diabetes risk-customer’s manners follow-up. The risk of type 2 diabetes can be reduced with of living. The project gives answers to whether or not the healthy changes in one’s way of life. The customer needs a counselling has an effect on manners of living during a short- nurse’s competent life style counselling because determining term period as well as if the automated follow-up efficiently changes and committing to these is a difficult task. The improves a customer’s way of life.
counselling affects positively when the customer’s and nurse’s interaction is based on equality, the customer’s background is taken into consideration and the determination of the Key words: counselling, lifestyle counselling, follow-up, type
customer’s life style is active and target-oriented. At Ruukki 2 diabetes, primary health care

Source: http://www.hoidonvaikuttavuus.fi/files/Hoidonseuranta_TH_0106_kaar.pdf