Alkoholi.asiakkaat.sigmatic.fi

V U O S I K E R T O M U S
L I N T U L A H D E N K U J A 4 , 0 0 5 3 0 H E L S I N K I P L 3 0 , 0 0 2 7 1 H E L S I N K I A L KO H O L I T U T K I M U S S Ä Ä T I Ö P u h e e n j o h t a j a
Va r a p u h e e n j o h t a j a

J ä s e n e t
P u h e e n j o h t a j a

J ä s e n e t
A s i a n t u n t i j a t

Kalervo Kiianmaa, tutkimusprofessori J ä s e n e t
Kari Haavisto, neuvotteleva virkamies S i h t e e r i j a t u t k i m u s j o h t a j a

Tutkimustoiminta . 3Tutkimussopimukset ja yhteistyöhankkeet . 3 Apurahat . 18
Varsinaiset apurahat . 18
Tutkimussopimusapurahat . 19
Uudet rahoituspäätökset . 20
Rahapeliapurahat . 21
Muu toiminta . 22 Muu toiminta kotimaassa. 22 Kansainvälinen yhteistyö . 22 Säätiön toimintaan liittyviä julkaisuja . 24 Alkoholitutkimussäätiön tukea saaneita väitöskirjoja julkaistiin vuoden 2008 aikana kolme. Vertaisarviointimenettelyn läpikäyneitä uusia artik-keleita ilmoitettiin säätiölle 31. Lisäksi ilmestyi seitsemän muuta tieteel-listä kirjoitusta. Jatkorahoitusta myönnettiin kahdelle tutkimussopimus-hankkeelle.
Kuluneen vuoden aikana käynnistettiin kuusi uutta tutkimussopimus-hanketta. Yhdessä uudessa hankkeessa tutkitaan riippuvuutta aiheutta-vien aineiden vaikutusta aivojen muovautuvuuteen, erityisesti keskiaivo-jen dopamiinivälitteisten solujen osalta. Toisessa hankkeessa tutkitaan aivoperäisen hermokasvutekijän merkitystä alkoholin juomisen säänte-lyssä. Kolmannessa tarkastellaan juomiskäytäntöjen, humalan, juomis-tilanteiden ja juomisen merkityksien esiintymistä eri sukupolvia ja eri koulutustaustaa edustavien miesten ja naisten elämässä. Neljännessä tarkastellaan huumeiden käyttäjien taparikollisuutta ja rikosoikeudellis-ten sanktioiden pelotevaikutusta. Viidennessä tutkitaan Viron alkoholi-politiikkaan vaikuttaneita tekijöitä itsenäistymisvuodesta 1991 lähtien. Kuudennessa tutkitaan yksilöiden välisten geneettisten erojen ja alkoho-lin yhteisvaikutusta aggressiiviseen käyttäytymiseen. Aiemmin alkaneita sopimushankkeita esitellään jäljempänä kohdassa Tutkimustoiminta.
Vuonna 2008 säätiö pystyi myöntämään alkoholitutkimukseen ja siihen liittyvään huumetutkimukseen 30 % haetusta apurahamäärästä. Moni hyvä hanke jäi tuetta. Säätiön valtionapu on pysynyt entisen suurui-sena vuodesta 1995 lähtien. Samaan aikaan elinkustannusindeksi on noussut 25 %.
Viisivuotiskautena 2002–2006 Alkoholitutkimussäätiön tuella tuotettiin 23 väitöskirjaa ja 108 vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Yhden mil-joonan euron panos tuotti keskimäärin 8,8 väitöskirjaa ja 41,1 alkupe-räistutkimusta. Tuottavuus oli väitöskirjojen osalta 6,4-kertainen ja alku- peräistutkimuksen osalta 3,8-kertainen Suomen yliopistojen budjetti- ja ulkopuolisella tutkimusrahoituksella tuotettuun julkaisumäärään verrat-tuna. Opetusmenot on poistettu yliopistojen tuottavuutta laskettaessa.
Vuonna 2008 säätiön toimintaan ja rahoitukseen vaikutti perinteisen alkoholitutkimuksen tukemisen lisäksi kaksi uutta, lyhytaikaista toimin-tamuotoa. Säätiö osallistui Suomen Akatemian rahoittamaan nelivuo-tiseen kansainväliseen tutkimuskonsortioon ”Addiktion teoriat ja mieli-kuvat” tutkimalla addiktioiden aatehistoriaa, syytekijöitä ja luonnetta. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti säätiö julisti haettavaksi apurahoja rahapeliongelmien tutkimukseen ja myönsi tukea tähän tarkoitukseen 244.270 euroa.
Alkoholitutkimussäätiö toimi vuosina 1995–2008 Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tukimuslaitoksen (Stakes) tiloissa. Toiminta jatkuu 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiloissa. Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät vuoden 2009 alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.
Säätiön hallituksen kokoonpano oli kertomusvuonna, seuraava: so siaa li-
ja terveys ministeriön nimit tä mät jäsenet: johtaja Tapani Melkas, profes-
sori Esa Korpi ja tutkimusprofessori Jussi Simpura; opetus mi nis teriön
nimittä mät jäsenet: professori Anja Koski-Jännes, professori Pekka
Sulkunen ja professori Jari Tiihonen; Tieteellisten seurain valtuuskun-
nan nimeämät jäsenet: tutkimusjohtaja Janne Kivivuori ja pro fes sori
Erkki Vuori; Alko Oy:n nimeämä jäsen: toimitus johtaja Jaakko Uotila.
Hallituk sen pu heenjohtajana on ollut Simpura ja varapu heen joh tajana
Vuori.
Työvaliokuntaan ovat kuuluneet hallituksen jäsenet Korpi, Sulkunen ja Vuori. Puheen joh tajana on ollut Simpura. Asian tuntijoina oli vat dosentti Pekka Hakkarainen ja tutkimusprofessori Kalervo Kiian maa. Tut kimusjoh tajana ja sihteerinä toimi Kari Poikolainen. Tilin tarkas taja oli KHT Olavi Guttorm (varalla KHT Timo Tuokko). Taloudenhoitajana oli Hannu Lindroth.
Rahapelitutkimusvaliokuntaan ovat kuuluneet sosiologian professori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta, kuluttajaekonomian profes- sori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta, psykiatrian professori Mauri Marttunen Kuopion yliopistosta, tutkimusjohtaja Kari Poikolainen Alkoholitutkimussäätiöstä, dosentti Kati Rantala Oikeuspoliittiselta tut-kimuslaitokselta ja sosiaalipsykologian dosentti Kari Vesala Helsingin yliopistosta sekä neuvotteleva virkamies Kari Haavisto Sosiaali- ja ter-veysministeriön edustajana. Hallitus kokoontui kaksi kertaa, työvaliokunta neljä kertaa ja rahapeli-tutkimusvaliokunta yhden kerran.
Säätiön ohjelmaan sisältyvät tutkimukset ovat edistyneet seuraavasti: 170 Raittiusliikkeen ja -aatteen hiipuminen Suomessa toisen maailman-
sodan jälkeen (1945–1993).
Suomalaisesta raittiusliikkeestä on vähän tutkimustietoa kielto-lain kumoamisen jälkeiseltä ajalta. Tutkimuksessa kysytään, miten raittiusjärjestöjen edistämä raittiustyö menetti asemansa ihmisten elämäntapojen hallinnassa vuosina 1932–1996. Tarkoituksena on selvittää Suomelle erityistä kansalaisyhteiskunnan ja valtion suhdet-ta alkoholihaittojen ja markkinoiden säätelyssä. Tutkimus kuuluu historiallisen sosiologian alaan. Aineistona ovat raittiusliikkeen ja Alkon asiantuntijoiden tekstit alkoholialan lehdissä ja julkaisuissa, raittiusjärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön raittius- ja alko-holiosaston arkistot sekä asiantuntijahaastattelut. Tutkimus käyn-nistyi osana Studies of Nordic Alcohol Political Systems-projektia (1998–2000). Hanke keskeytyi kaikkiaan kolmeksi vuodeksi. Tutkimussopimuskausi päättyi 2005 ja työ on ollut keskeytyksissä sen jälkeen muun työn vuoksi. Raittiusliike organisoitiin keskitetys-ti. Se tähtäsi kansalaisten hyvään elämään ja vastusti Alkon alkoho-lipolitiikkaa. Politisoitunut ja valtiollistunut raittiustyö mureni kol-men käänteen myötä. Nämä olivat raittiustyön eettisen ja tiedollisen perustan rapautuminen, kansanliikepohjan ehtyminen ja lopulta valtion hallinnon desentralisaatio. Tutkija: Katariina Warpenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ([email protected]) 175 Näyttöön perustuvien alkoholiriippuvuutta koskevien hoitomuotojen
satunnaistettu vertaileva tutkimus: disulfiraami, naltreksoni ja akam-prosaatti alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Tutkimuksen jakaantui kahteen vaiheeseen: a) 12-viikon säännöl-linen lääkitys ja b) sen jälkeen lääkitys tarvittaessa. Lääkitys kesti yhteensä yhden vuoden, jonka jälkeen seurasi 67 viikon seuranta-jakso. Tutkimukseen saadut 243 vapaaehtoista alkoholiriippuvaista potilasta satunnaistettiin ryhmiin suhteessa 1:1:1. Ryhmät olivat valvottu naltreksoni (NTX), akamprosaatti (ACA) tai disulfiraa-mi (DIS). Lääkärilläkäynnit olivat viikoilla 0, 2, 6, 12, 26 ja 52. Ensisijaisiksi päätetapahtumiksi valittiin retkahtaminen rankkaan juomiseen ja aika ensimmäiseen juomakertaan lääkityksen alkami-sen jälkeen. Toissijaiset tapahtumat olivat raittiuden päivien luku-määrä viikossa, viikoittainen alkoholin käyttö, AUDIT- SADD- ja elämänlaatukyselyjen pistemäärät. DIS oli merkitsevästi parempi vähentämään runsasta juomista, retkahduksia ja viikoittaista alko-holinkulutusta sekä lisäämään raittiiden päivien määrää säännöl-lisen lääkityksen aikana kuin muut hoidot. Tarvittaessa käytetyn lääkityksen aikana ei ollut muuta eroa ryhmien välillä kuin että rait-tiiden päivien määrä oli suurempi DIS ryhmässä kuin ACA ja NTX ryhmissä. NTX ja ACA ryhmien välillä ei ollut eroa. Potilaat, jotka käyttivät ACA, NTX tai DIS ja joiden lääkehoitoon oli yhdistetty kognitiiviseen terapiaan perustuva opaskirja, vähensivät merkitse-västi alkoholin käyttöään ja heidän elämänlaatunsa parani. Valvottu DIS-hoito osoitti tehonsa varsinkin jatkuvan lääkehoidon vaiheessa verrattuna NTX- ja ACA-hoitoihin. Muut julkaisut ovat kirjoitta-misvaiheessa. Suomenkielisen opaskirjan käyttö alkaa terveyden-huollossa. Tutkimusartikkeli ja kognitiivinen opaskirja on julkaistu lehdessä Alcohol and Alcoholism. Alkoholin suurkulutus ja masen-nus -julkaisu on kirjoitusvaiheessa. Tutkija: Esti Laaksonen, Turun terveystoimi ja Turun yliopisto.
180 Alkoholin riskikuluttajien farmakologinen mini-interventio: alkoho-
linkulutuksen vähentäminen naltreksonilla ja mini-interventiolla. Tutkimuksen tavoitteena on vähentää suurkuluttajien alkoholin-käyttöä ja siten ehkäistä ennalta alkoholin suurkulutuksesta aiheu-tuvia sairauksia ja haittoja. Tutkimus toteutettiin lumekontrolloitu-na satunnaistettuna kliinisenä lääkeainetutkimuksena, jossa verra-taan kolmen erilaisen naltreksoniannoksen tehoa yhdistettynä mini- interventioon. Monikeskustutkimuksessa selvitetään, eroavatko hoitoryhmät toisistaan seuraavissa asioissa: käytetty alkoholimäärä, retkahdukset, hoidossa pysyminen, subjektiivisesti koettu hyvin-vointi, muutokset henkilöiden toiminnallisessa tasossa ja alkoholin-kulutusta osoittavissa laboratoriokokeiden tuloksissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 160 vapaaehtoista työterveyshuollon asiakasta.
Tutkimus alkoi vuonna 2000 ja kliininen potilastyö on saatu lop-puun 2004. Tutkimustulosten analyysi jatkuu ja tavoitteena on lop-puraportti vuonna 2009. Hanke on päättynyt. Kaikissa ryhmissä alko-holinkulutus väheni merkittävästi. Tutkimusryhmien välillä ei tullut merkittävää eroa missään seuratussa muuttujassa. Tutkija: Hannu Alho, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ([email protected]) 183 Aivojen välittäjäainereseptorit alkoholi- ja huumeriippuvuuden mal-
Huumeiden neurobiologian tarkempi tunteminen avaa uusia mah-dollisuuksia sekä ymmärtää huumeriippuvuutta että luoda mahdol-lisuuksia lääkkeellisten hoitojen kehittämiselle. Aivojen tärkeimpiin kiihoittaviin glutamaattireseptoreihin kuuluva AMPA-reseptori on osoittautunut oleelliseksi miltei kaikkien päihteiden aiheuttamas-sa riippuvuudessa ja psykomotorisessa aktivaatiossa. Sama reseptori on tärkeä myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aggressioiden sääte-lyssä. Työmme poistogeenisellä hiirikannalla ovat osoittaneet, että toleranssi opiaateille ja bentsodiatsepiineille kehittyy vajavaisesti, jos AMPA-reseptori mekanismit eivät ole kunnossa. Etsimme näille käyttäytymisvasteille neurokemiallisia vastineita aivoista. Lisäksi tut-kimme näiden reseptoreiden molekulaarisia alkoholivasteita rekom-binanttireseptoreilla. Projektiin liittyvä julkaisu bentsodiatsepiinito-leranssin ja -vieroituksen glutamaattimekanismeista on hyväksytty julkaistavaksi, samoin kuin löytö keskiaivojen dopamiinisolujen muovautuvuudesta bentsodiatsepiinien vaikutuksesta. Tutkimuksen tuloksia on esitelty kahdessa kansainvälisessä kokouksessa vuoden mittaan. Projektilla on tärkeä koulutuksellinen merkitys, koska sii-nä tehdään kolmea väitöskirjatyötä. Tutkijat: Esa R. Korpi, Teemu Aitta-aho, Tommi Möykkynen ja Anne Heikkinen. Helsingin yliopis-ton biolääketieteen laitos.
184 Alkoholi ja naiset Suomessa 1917–1987.

Kieltolaki on vaikuttanut nykyiseen alkoholikäsityksiimme ja alko-holipolitiikkaamme. Aikaisemman tutkimuksen kieltolakikuva on varsin miehinen ja yhteiskunnan ”ylätason” toimijoihin – eduskun-taan, hallitukseen ja raittiusliikkeen johtoon keskittyvä. Tutkimus luo uutta näkökulmaa kieltolakiajan historiaan yhdistämällä moder- nin sosiaalihistoriallisen mentaliteettien tutkimuksen tradition väli-neitä naishistorian kriittisiin perspektiiveihin. Naisten kieltolaki-mielipiteiden kehitys on erityisen kiinnostava, koska oletettu kielto-lain sataprosenttinen kannatus osoittautuikin kansanäänestyksessä 1931 enemmistön vastustukseksi. Aineistoina on lehdistöä, nais-, kieltolaki- ja raittiusjärjestöjen materiaaleja sekä keskeisten toimi-joiden biografisia aineistoja. Kieltolakikeskustelua analysoidaan laa-dullisin menetelmin. Myös konkreettinen toiminta on tutkimuksen kohteena. Väitöskirjatyö (monografia) alkoi 2002–2007 hankkeessa Alkoholi ja naiset Suomessa 1917–1987, jonka muut tutkijat olivat Matti Peltonen ja Hanna Kuusi. Hankkeen tuloksia on raportoitu teoksessa Alkoholin vuosisata: suomalaisten alkoholiolojen vaiheita 1900-luvulla (SKS 2006). Kaartinen on jatkanut työtään henkilö-kohtaisella apurahalla vuonna 2008. Kuluneena vuonna fokus on ollut kieltolakia kannattaneissa naisissa, erityisesti järjestäytyneen työväestön tutkimuksessa. Vuonna 2009 on tarkoitus keskittyä maalaisnaisiin, uskonnon merkitykseen kieltolakikeskustelussa, mate riaaliin vuosilta 1907–1918 sekä väitöskirjan viimeistelyyn. Tutkimus jätetään esitarkastukseen vuoden 2009 loppuun mennes-sä. Kieltolakikeskustelussa naiset kannastaan riippumatta perusteli-vat osaanottonsa yhteiskunnalliseen keskusteluun satavuotiaalla koti- ja perhekeskeisellä aatteellisella jatkumolla. Tähän liitettiin myös moraalin ja sosiaalipolitiikan kysymykset. Kieltolakitaistelun ”rinta-malinjat” voidaan luokitella sukupuolen ohella myös dikotomioihin kaupunki – maaseutu, porvarilliset – työläiset, ruotsinkieliset – suo-menkieliset, uskonnolliset – maallistuneet. Hankkeessa on vuonna 2008 pidetty yksi kansainvälinen ja kolme kotimaista esitelmää. Tutkijat: Matti Peltonen, Aija Kaartinen, Alkoholitutkimussäätiö ja Hanna Kuusi, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitos.
185 Toistuvasti rattijuopumuksesta tuomittujen henkilöiden kokemukset
Rattijuopot ohjautuvat keskusteluhoitoihin pääasiallisesti rangais- tusseuraamuksia määrättäessä. Sosiaalisen sopimuksen rikkominen ja henkilökohtaisen vastuun teemat määrittävät vahvasti hoitoon ohjautumista. Näitä teemoja näytetään hoidon sisällöissä lähes-tyttävän vain epäsuorasti. Yleensä hoito-ohjelmat tarjoavat liiken-nevalistusta tai hoitoa päihdeongelmaan. Tutkimuksen kohtee-na ovat toistuvasti rattijuopumuksesta tuomittujen henkilöiden hoidollisissa keskusteluissa tuottamat kertomukset. Pyrkimyksenä on selvittää rattijuoppojen tapoja rakentaa toimijuutta tilantees- sa, jossa heitä vastuutetaan sosiaalisen sopimuksen rikkomisesta. Tutkimusaineisto muodostuu 30 henkilön viiden tunnin tutkimus- ja hoitojaksoista. Hoitojaksot videoitiin ja tallenteet saatettiin teksti-muotoon. Tutkimuksen teoreettinen ja metodinen lähestymistapa on narratiivinen. Alkoholitutkimussäätiö rahoitti tutkimusta vuosi-na 2002–2005. Tutkimushankkeen aikana julkaistiin artikkeli leh-dessä Counselling Psychology Quarterly ja pidettiin kaksi esitelmää kotimaassa. Vuodesta 2006 lähtien tutkimustyö on edennyt tutkijan muun työn ohessa. Koko aineistoa koskeva tutkimusraportti on vii-meistelyvaiheessa ja valmistuu vuoden 2009 aikana. Ensimmäisessä osatutkimuksessa ”Sense of agency in narrative processes of repeated-ly convicted drunk drivers” kuvattiin kahden asiakkaan kerronta-prosesseissa rakentuvia, rattijuopumukselle annettuja merkityksiä. Asiakkaiden rattijuopumukset rakentuivat vastakkaisiksi ratkaisuiksi koetulle toimijuudentunnon ongelmalle; toiselle rattijuopumus oli pakottava toiminnallinen ratkaisu, jossa asiakas luopui toimijuus-positiostaan. Toiselle asiakkaalle rattijuopumus oli tietoinen valinta ja yritys korostaa autonomista toimijuustuntoa. Koko aineistoa (30 asiakkaan viiden tunnin päihdehuollon istunnot) koskevien analyy-sien perustella rattijuopumuskertomuksissa löydettiin viisi toimi-juuskertomustyyppiä: Hyväksytty toimijuus (11), heikko toimijuus (8), olosuhdesidonnainen toimijuus (6), akraattinen toimijuus (3) ja ei-omistettu toimijuus (2). Ainoastaan akraattisen toimijuuden kertomuksissa kertojat asettuivat vastuulliseen positioon kertoes-saan rattijuopumuksesta. Heikon toimijuuden kertomuksissa vastuu siirrettiin itsen ulkopuolelle. Olosuhdesidonnaisen toimijuuden kertomuksissa vastuu torjuttiin kiinnijäämistilanteen pakenemis- ja hyökkäysreaktioissa. Hyväksytyn toimijuuden kertomuksissa ratti-juopumus kuvattiin arkisena toimintana, johon ei liittynyt vastuuta sosiaalisen sopimuksen rikkomisesta. Ei-omistetun toimijuuden ker-tomuksissa rattijuopumusta ei kerrottu koettuna omana toimintana ja vastuu toiminnasta oli oman toimijuuden ulkopuolella. Tutkija: Minna-Leena Pulkkinen, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos. ([email protected]) 190 Haittojen vähentäminen ja matala kynnys suomalaisessa huumehoi-
dossa. Etnografinen kuvaus suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonnasta.
Tarkastelen tutkimuksessa suomalaisen huumausaine- ja hyvinvoin-tipolitiikan hallintakäytännöissä ja ajattelutavoissa viime vuosikym-menen aikana tapahtuneita ja ounasteltuja muutoksia huumehoi- toa koskevan esimerkin avulla. Tutkimuksen kohteena ovat vuonna 1997 toimintansa aloittaneet ruiskujen ja neulojen vaihtopisteet, so. terveysneuvontapisteet, ja niiden edustama huumeongelmien hallintatapa, jossa on korostunut muun muassa ”käyttäjä”- ja ”asia-kaslähtöisyys” sekä huumeidenkäyttäjien yhteiskunnallisen aseman parantaminen erilaisin ”osallistavin” menetelmin. Tämän lisäksi pisteet perustavat toimintansa haittojen vähentämisen ajattelutaval-le, joka varsinkin toiminnan alkuvaiheessa poikkesi suuresti suoma-laisen päihdehuollon perinteisistä, raittiuteen tähtäävistä ajattelu- ja toimintatavoista. Tutkimus on kokonaisesitys terveysneuvonta-toiminnan ideologisista lähtökohdista ja siitä, kuinka ne kääntyvät huumeidenkäyttäjiin kohdistuviksi käytännöllisiksi interventioiksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös toiminnan merkitystä sekä huumei-denkäyttäjien itsensä että ns. muun yhteiskunnan kannalta. Tämän lisäksi terveysneuvontapisteet ovat tutkimuksessa näköalapaikka eri-laisiin vallalla oleviin sosiaalisten ongelmien määrittely- ja hallinta-tapoihin. Näiden kysymysten osalta tutkimus yhdistyy keskusteluun ns. kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten kansalaisjärjestöjen mah-dollisuuksista auttaa sosiaalisten ongelmien hallintaa ja ratkaisua. Etnografinen aineisto koostuu yhteensä vuoden ajalta pisteissä ja niiden liepeillä – kaduilla ja kokouksissa – tehdyistä havainnoista sekä pisteiden työntekijöille ja asiakkaille tehdyistä haastatteluista. Taustamateriaaliksi on kerätty terveysneuvontapisteiden toimintaa koskevia lehtiartikkeleita, toimintaa koskevia hallinnollisia doku-mentteja sekä huumeidenkäyttäjille suunnattua terveysneuvonta-materiaalia. Tutkimuksesta on tulossa 4–5 artikkelia ja yhteenvedon käsittävä artikkeliväitöskirja. Tutkimuksen ensimmäinen artikkeli julkaistiin vuonna 2007 Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä. Vuonna 2008 tutkimuksesta lähetettiin arvioitavaksi kaksi artikkelikäsikir-joitusta, jotka julkaistaan vuoden 2009 kevään aikana Journal of Health Management and Organisation- ja Sosiologia -lehdissä. Tutkija: Riikka Perälä, Alkoholitutkimussäätiö.
193 Transkriptiotekijä ∆FosB:n merkitys päihderiippuvuudessa.
Päihteiden aiheuttamat plastiset muutokset riippuvuuden kehitty-misen kannalta tärkeillä aivoalueilla muistuttavat läheisesti muistiin ja oppimiseen liittyviä plastisia muutoksia aivoissa. Yhtenä tärkeänä osana pitkäkestoisten muutosten syntyä pidetään geenien ilmenty-mistä säätelevien transkriptiotekijöiden ilmentymisen muutoksia. Transkriptiotekijöistä erityisesti ∆FosB ja CREB on toistaiseksi yhdis-tetty riippuvuuden syntyyn liittyviin plastisiin muutoksiin. Projektin tavoitteena on selvittää addiktion kehittymisessä keskeisenä pidetyn herkistymisilmiön molekulaarisia mekanismeja. Työssä tutkitaan eri päihdeaineiden aiheuttamaa ∆FosB:n ja CREB:n aktivoitumista alkoholipreferenssin suhteen poikkeavien AA- ja ANA-rottien aivo-jen mielihyvää säätelevissä alueissa ja tuloksia korreloidaan suoritet-taviin käyttäytymiskokeisiin. Saadut tulokset viittaavat siihen, että erot AA- ja ANA-rottien välillä ∆FosB ja CREB aktivaatiossa tietyillä riippuvuuteen vahvasti liitetyillä aivoalueilla saattavat osaltaan vai-kuttaa AA-rottien herkkyyteen päihteiden palkitseville vaikutuksille. Tällä hetkellä projektimme tuloksista on arvioitavana kaksi käsikir-joitusta kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Lisäksi vuoden 2008 aika-na tutkimusta esiteltiin kansainvälisessä kokouksessa. Projekti päät-tyy keväällä 2009. Projektia johtaa professori (emerita) Liisa Ahtee ja väitöskirjatutkijana toimii proviisori Kristiina Kaste, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. ([email protected]) 195 Tie toipumiseen – Tutkimus alkoholismista selviytyneiden päihdeon-
gelman kehittymisestä, ongelma-ajasta ja toipumisreiteistä. Alkoholismista toipumista tapahtuu useita reittejä pitkin. Tutki-muksen fokuksena on tarkastella toipumisprosessien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat toipuvan alkoho-listin suuntautumiseen kohti tiettyä reittiä. Tutkimus on seurannut tutkittavien elämänkulkua retrospektiivisesti käytön alusta elämään raittiina. Tarkoituksena on ollut nähdä toipuminen elämänkaareen liittyvänä prosessina hakemalla tutkittaviksi erilaisia toipumisreittejä kulkeneita entisiä alkoholin ongelmakäyttäjiä. Reitteinä tutkimuk-sessa ovat toipuminen vertaistuen ja professionaalisen hoidon kaut-ta sekä spontaanisti ilman vaikuttavaa hoitoa. Tutkittavina on ollut 104 vähintään kolme vuotta raittiina tai kohtuukäyttäjänä ollutta henkilöä, joilta on kerätty aineistoa kyselylomakkeella, elämänvii-valomakkeella, selviytymistarinoiden ja haastattelujen muodossa. Aineistoa on analysoitu monimetodisesti käyttäen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Keskeisenä tuloksena tutkittavien ryh-mien väliset erot ovat tiivistettävissä ongelma-asteen ja pystyvyysodo-tusten eroihin. Spontaanisti toipuneiden eriytyminen muista tutkit-tavista (vertaistuki, professionaalinen hoito) tapahtuu pienemmän ongelma-asteen myötä. Spontaanisti toipuneilla pystyvyysodotukset ovat merkittävä tuki itsenäiselle selviytymiselle. Ongelma-asteen ollessa suurempi hakeutuminen erilaisen tuen piiriin on luontevaa. Ongelmallisesta päihdekäytöstä toipumista suuntaa vuorostaan se, millaiset toipujan pystyvyysodotukset ovat. Raittiutta kohti ponnis- tettiin itsehoitoryhmiin tukeutuen silloin, kun omat pystyvyysodo-tukset olivat heikoimmat. Professionaalisen hoidon merkitys näyttää olevan tueksi asettuminen silloin, kun ongelma-aste on siinä määrin suuri, ettei yksilö kykene täysin itsenäisesti tahdonvoimaansa luot-taen raitistumaan, mutta kokee vertaistuen itselleen sopimattomana tuen muotona. Tutkimushanke alkoi 2004 ja rahoitus päättyi välissä olleen vanhempainvapaan vuoksi heinäkuussa 2008. Tutkimuksen viimeistelyä on tehty muun palkallisen tutkimustyön ohessa syksyn 2008 ajan. Tutkimus jätetään esitarkastukseen alkuvuodesta 2009. Hankkeesta on pidetty yksi kansainvälinen esitelmä 2008 aikana. Tutkija: Katja Kuusisto, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. ([email protected]) 196 Huumeet ja yhteiskunnalliset haitat.

Helsinkiläisistä huumemarkkinoista ei ole aikaisemmin tehty etno-grafista tutkimusta. Uuden tiedon tuottamisella on oma paino- arvonsa suomalaisessa huumetutkimuksessa. Etnografian valitsemi-seen vaikutti ennen kaikkea tutkimuksen aihe. Aineistona käytettiin etnografisia tutkimusmenetelmiä; osallistuvaa ja osallistumatonta havainnointia, keskusteluja sekä avoimia haastatteluja. Aineistona käytettiin myös viranomaishaastatteluja sekä esitutkintapöytäkirjoja törkeistä huumausainerikoksista. Tutkimuksen teko alkoi vuoden 2004 alussa. Tutkimus on esitarkastusvaiheessa ja valmistuu vuoden 2009 aikana. Tutkija: Jussi Perälä, Alkoholitutkimussäätiö. (jussi.
[email protected]) 198 Paikallinen päihdehuolto ja sosiaalinen kansalaisuus – Pakkohoito
ja vaihtoehtoiset kontrolli- ja hoitotoimenpiteet suomalaisissa ja ruotsalaisissa kunnissa. Suomella ja Ruotsilla oli sama päihdehuoltolainsäädäntö 1980- luvulle asti, jolloin Suomi luopui pakkohoidon käytöstä. Ruotsissa pakkohoito on edelleen käytössä. Vertailemalla historiallisesti ja paikallistasolla kahden päihdehuoltojärjestelmän runsaasti juoviin tai huumeita käyttäviin kansalaisiin kohdistumia toimenpiteitä yri-tämme identifioida poliittisia, ammattilaistumiseen liittyviä ja insti-tutionaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat toimenpiteiden valintoihin, maiden ja paikkakuntien välisiin eroihin sekä alkoholi- ja huume-käyttäjien sosiaalisiin oikeuksiin. Tietoja eri asiakastyypeistä kerätään kuudessa (3+3) suomalaisessa ja ruotsalaisessa kunnissa, asiakastie-dostoista ja lautakuntien pöytäkirjoista vuosilta 1936, 1950, 1966, 1985 ja 2000. Vuoden 2000 asiakkaita haastatellaan ja paikallista- son päätöksentekijöiden kanssa tehdään vinjettitutkimus. Aineiston analyysin fokuksessa ovat ongelman identifioiminen, määrittely, toimenpiteet ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet. Vuonna 2008 projekti sai lisärahoitusta Ruotsin Statens institutionsstyrelsenista (SiS). Projekti kokoontuu kolme kertaa, kaksi kertaa keväällä ja kerran syksyllä. Neljä lukua on valmiina ja taitettuna, neljä lisää luettavissa viimeisiä kommenttejä varten ja kolme lukua viimeis-teltävinä. Kirja ilmestyy SoRAD:in (Tukholman yliopisto) ja SiS:in julkaisuna keväällä/kesällä 2009. Tutkija: Kerstin Stenius, THL ja Tukholman yliopisto. ([email protected]) 199 Vuonna 2004 alkoholin verotuksessa ja tuontisäädöksissä tapahtu-
neiden muutosten vaikutukset alkoholin käytöstä aiheutuviin hait-toihin: ainutlaatuinen luonnollisen kokeen asetelma. Alkoholin huomattava hinnan lasku on kansainvälisestikin ainut-laatuinen tapahtuma, jolla on ennustettu olevan merkittävät vaiku-tukset erilaisiin haittoihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vuonna 2004 toteutunut alkoholin hinnan lasku vaikutti alkoholinkäyttöön liittyvään kuolleisuuteen, sairastavuuteen ja rikollisuuteen Suomessa. Vuona 2008 julkaistiin kaksi raporttia. Hinnan laskun jälkeen alkoholikuolleisuus kasvoi miehillä 16 % ja naisilla 31 %. Alkoholikuolleisuus kasvoi erityisesti huono-osaisilla. Väkivaltarikollisuus ei lisääntynyt pääkaupunkiseudulla hinnan las-kun jälkeen. Alueiden huono-osaisuudella ja väkivallalla oli merkit-tävä yhteys: alueen matala koulutustaso ja korkea muuttoaste olivat tärkeimmät tekijät. Aikasarja-analyysiin perustuva tutkimus alkoho-li- ja kokonaiskuolleisuuden muutoksesta on viimeistelyvaiheessa. Aikasarja-analyysi alkoholinkäyttöön liittyvistä sairaalahoidoista on aloitettu. Tuloksia on esitelty kahdessa ulkomaisessa konferenssissa ja useissa kotimaisissa kokouksissa sekä Skotlannin parlamentissa ja Skotlannin hallituksen virkamiehille. Tutkijat: Kimmo Herttua, Helsingin yliopiston Sosiologian laitos, sekä Pia Mäkelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja Pekka Martikainen, Helsingin yliopiston Sosiologian laitos. ([email protected]) 201 Sosiaalisuus, sukupuoli ja juominen. Etnografinen tutkimus nuorten
aikuisten ravintolakäyttäytymisestä. Suomessa yhä lisääntyvää juomista tarkastellaan julkisessa keskuste-lussa, päihdepolitiikassa ja tutkimuksessa paljon itse juomisesta ir-rallaan. Tosiasiallisista juomistilanteista, niiden motiiveista, tapah- tu mista ja seurauksista tiedetään erittäin vähän, vaikka kulttuurissa ja politiikassa korostetaan muilta osin yhä enemmän yksilöiden omaa valintaa, toimijuutta ja kykyjä toimia muuttuvissa elinolo-suhteissa. Tutkimuksessa analysoidaan biletystä, Suomen lisäksi muualla maailmassa keskeiseksi muodostunutta juomistilannetta, jossa keskeistä on kollektiivinen humaltuminen ja vapaamuotoinen juhlinta julkisissa tiloissa. Näin biletys ilmentää juomiskulttuurin lisäksi julkisessa tilassa ja siinä tapahtuvassa toiminnassa meneillään olevia muutoksia, joita ovat muun muassa eri sukupuolille asettu-vat erilaiset toimintaodotukset. Biletystä ja siihen liittyvää juomista tarkastellaan sosiaalisten emootioiden tavoitteluna ja tuottamisena, joka tekee näkyväksi nuorten aikuisten elämäntavan keskeiset arvot ja ihanteet konkreettisessa toiminnassa. Tutkimuksen pääaineis-toina on etnografinen havainnointi helsinkiläisyökerhoissa, mitä täydennetään bilettäjien kvalitatiivisilla teema- ja ryhmähaastatte-luilla sekä päiväkirjoilla. Tutkimuksessa on tunnistettu biletyksen keskeinen perusmekanismi, yksinkertaisten yhteisten toimintojen nopeatahtinen tekeminen 2–8 hengen kaveriporukoissa. Tämä ku-vio on sosiaalisten emootioiden tuottamisen perusmekanismi, jos-sa yksilöt saavat ja antavat toisilleen positiivista huomiota. Tähän prosessiin valikoituu konkreettisia toimintoja neljän erilaisen ke-hyksen puitteissa, jotka implikoivat erilaisia moraaliperiaatteita ja näin toimivat erilaisten sosiaalisten emootioiden välityskanavina. Kehykset ovat yksilöllistä etäisyyttä luova hygieeninen kehys; hul-luttelevaa karnevaalihenkeä luova hassuttelukehys; persoonallisia erityisominaisuuksia intensivoiva ”cool kehys”; sekä yksilöllisiä kompetensseja korostava kilpailukehys. Myös juomisen säätely ja sukupuolierot ilmenevät erilaisina eri kehyksissä. Vaikka hassutte-leva bilettäminen on tutkimuksen perusteella hauskanpidon perus-malli, soveltavat juhlivat ryhmät yhdenkin illan aikana usein muita kehyksiä. Tässä on kyse monipuolisten yksilöllisten identiteettien sosiaalisesta rakentamisesta ja integroinnista. Tämä selittää myös yökerhojen suosiota: ne ovat nykykulttuurissa ekspressiivisiä julkisia tiloja eli ne rohkaisevat ja sallivat monipuolisempia itsen esittämi-sen ja sosiaalisen rekognition muotoja kuin useimmat muut julki-set ja yksityiset tilat. Tutkimus alkoi vuonna 2003, nyt kirjoitetaan tutkimuksen loppuraporttia ja tutkimus valmistuu 2009. Vuonna 2008 on kirjoitettu kolme artikkelia, jotka julkaistaan alkuvuonna 2009, sekä muita lyhyempiä tekstejä. Hankkeessa on pidetty kaksi kansainvälistä ja kaksi kotimaista esitelmää. Tutkija: Antti Maunu, Alkoholitutkimussäätiö. ([email protected]) 202 Juomatavan yhteys terveyshaittoihin.

Alkoholin kansanterveydellisen kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi on tärkeää tietää miten alkoholiin liittyvät terveyshaitat jakaantuvat väestössä kulutustason, juomatavan ja haitan mukaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholin terveysvaikutukset eivät riipu ainoastaan keskikulutuksen tasosta, vaan myös juomatavat vai-kuttavat alkoholihaittojen syntyyn. Tutkimushankkeen osatöissä sel-vitetään juomatavan yhteyttä terveyden eri mittareihin. Analyyseissä selvitetään lisäksi miten psykososiaaliset kuormitustekijät muovaa-vat juomatavan ja terveyden välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineis-to käsittää kaksi laajaa, kansainvälisesti ainutlaatuista seurantatut-kimusaineistoa, jotka edustavat 20–54-vuotiaita (23 000 henkilön otos) ja 15–69-vuotiaita (8 400 henkilön otos) suomalaisia miehiä ja naisia. Aineistoihin on yhdistetty seurantatiedot terveysrekiste-reistä. Keskeisenä analyysimenetelmänä käytetään regressioanalyy-siä. Tutkimushanke käynnistyi vuonna 2005 ja se päättyy vuonna 2008. Vuoden 2008 aikana valmistunut käsikirjoitus juomatavan ja masennuksen oireiden välisestä yhteydestä on lähetetty julkaistavak-si. Lisäksi vuoden 2008 aikana valmisteltiin kaksi muuta käsikirjoi-tusta. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin pitkään jatkuneen suur-kulutuksen ja stressin välistä interaktiota masennuksen oireiden ilmaantumisessa. Toisessa osatyössä selvitettiin juomatavan yhteyttä alkoholiehtoisiin sairaalahoitoihin ja kuolemiin miehillä. Näiden terveyshaittojen määrä oli alemmissa sosiaaliryhmissä 2,06-kertai-nen ylempiin verrattuna. Alkoholin kulutus ja juomatapaerot selit-tivät vain vähäisen osan eroista. Tuloksia esiteltiin kansainvälisessä kongressissa Japanissa. Tutkija: Tapio Paljärvi, Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos. ([email protected]) 203 Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli.

Oikeustieteellisessä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan huu-meiden käyttäjiin kohdistuvaa rikosoikeudellista kontrollia. Lähtö-kohtana on vuonna 2001 toteutettu huumausaineen käyttörikos-uudistus. Rikoslakia muuttamalla haluttiin lisätä käyttäjien sakotta-mista, mutta samalla nostettiin esille mahdollisuus vaihtoehtoisten rikosoikeudellisten seuraamusten käyttämiseen. Tutkimuksen pai-nopiste on seuraamusharkintaan liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 2008 tutkija on kirjoittanut puuttuvat luvut monografiaansa. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan seuraava tiede-kuntaneuvoston kokous pidetään 20.1.2009 ja siinä tullaan määrää-mään väitöskirjatyölle esitarkastajat. Työ vaatii vielä viimeistelemis- tä ja tiettyjen oikeudellisten kysymysten päivittämistä, mitä varten tutkija on hakenut Helsingin yliopistolta kolmen kuukauden apu-rahan. Tämän jälkeen työ on valmis luovutettavaksi esitarkastuk-seen. Tutkija: Heini Kainulainen, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. ([email protected]) 205 Alkoholin aiheuttaman sikiövaurion molekyylitason syntymekanis-
Alkoholin aiheuttaman sikiövaurion (FAS) kliiniset löydökset ovat sikiönaikainen ja myöhempi kasvun hidastuminen, henkinen jäl-keenjääneisyys, kasvonpiirteiden poikkeavuudet ja sydänviat. FAS-lasten hoito aiheuttaa perheille huolta sekä kustannuksia yhteis-kunnalle. Raskauden aikana juotu alkoholi vaurioittaa varsinkin sikiön keskushermostoa. Alkoholin (etanolin) haitat aivojen kehi-tykselle saattavat johtua kolesteroliaineenvaihdunnan häiriintymi-sestä. Kolesteroli on tärkeä solujen kasvulle ja steroideilla on todet-tu olevan sikiön kehitystä suojaava vaikutus. Tutkimushankkeessa selvitetään alkoholin aiheuttamaan sikiövaurioon johtavia aineen-vaihduntahäiriöitä tutkimalla kaikkien geenien ilmentymistä (eks-pressiota) ja proteiinien synteesiä sekä itse sikiössä että myös istu-kassa. Rasvojen aineenvaihduntaa tutkitaan kokonaisuutena siten, että myös lipidien siirtymistä äidistä istukan läpi sikiöön selvitetään. Steroidien merkitystä tutkitaan paitsi itse sikiössä myös sikiönkehi-tykseen olennaisesti vaikuttavissa muissa rakenteissa kuten istukassa ja ruskuaispussissa. Projektissa on käytetty hiiriä, joille on annettu vatsaonteloon alkoholi-injektio raskauden alkuvaiheessa. Aiemmat tutkimuksemme ovat kohdistuneet etanolin vaikutukseen raskauden aikana, erityisesti kolesteroli-ja lipidiaineenvaihduntaan liittyvien geenien ekspressioon sekä sikiössä että istukassa. Viimeisen vuoden aikana olemme selvittäneet tarkemmin yksittäisten lipidien kykyä estää tai vähentää alkoholin aiheuttamia sikiövaurioita hiirissä. Olemme myös selvittäneet tarkemmin yksittäisiä metabolia reittejä, joihin eläinkokeiden sekä DNA-mikroarray-kokeiden perusteella alkoholi vaikuttaa sikiökehityksen aikana, mm. folaattia hyödyntä-vät reitit sekä fosfatidyylikoliinin synteesi. Olemme tutkineet asetyy-li-CoAS1:n (asetyyli-CoA-syntetaasi) osuutta alkoholimetaboliaan hiiren sikiökehityksen aikana. Sikiöaikainen altistuminen etanolille vaikuttaa asetyyli-CoAS1:n geenin toimintaan ja sitä kautta edelleen myös rasvahappojen ja kolesterolin biosynteesiin maksassa kehityk-sen aikana. Toinen tutkimuksemme käsittelee hiiren sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusta fosfatidyylikoliinin synteesiin. Koliini on välttämätön ravinne sikiön aivojen kehityksessä ja elimistön pitäisi kyetä tuottamaan osa tarvittavasta koliinista fosfatidyylikolii-nista maksassa. Molempien tutkimusten tulokset ovat julkaisuvai-heessa ja niillä voidaan selittää alkoholille sikiö aikana altistuneiden lasten neurologisia muutoksia. Tutkijat: Markku Savolainen, Saeid Haghighi Poodeh ja Tuire Salonurmi, Oulun yliopiston sisätautien klinikka. ([email protected]) 206 Alkoholin suurkulutuksen toteaminen proteiiniperäisillä biomarkke-
Tavoite on etsiä proteomisin menetelmin biologisia merkkiainei-ta, joita voi tehokkaasti käyttää alkoholin riskikäytön ennakointiin ja toteamiseen. Tutkimusmateriaalia on saatu kahdesta eri tavoin alkoholia suosivasta rottakannasta, AA (Alko Alcohol) ja ANA (Alko Non-Alcohol), sekä FinnRisk 2007 – tutkimukseen osallis-tuneista potilaista. Eläinkokeet, käsittäen jatkuvan ja jaksoittaisen juomisen osiot, on suoritettu KTL:ssa vuonna 2007 ja eläimistä on kerätty plasma-, virtsa- ja aivoselkäydinnestenäytteitä. Ne ana-lysoidaan kuten massaspektrometriaa (MALDITOF/TOF, ’matrix assisted laser desorption ionization time-of-flight’ ja ESI-IT, ’elect-rospray ion-trap’) sekä kaksisuuntaista geelielektroforeesia (2-DE). Menetelmien valinta ja optimointi systemaattiseen analyysiin on saatettu loppuun. Virtsanäytteiden kohdalla ongelmia ovat aiheut-taneet taustan vaihtelevuus ja plasman osalta näytteiden hemolyyt-tisyys. Jaksoittaisen juomisen osion plasmanäytteistä kummankin kannan kaikkien ryhmien alku- ja loppupisteet on käsitelty ja nii-den analysointi sekä proteiinien tunnistus ovat parhaillaan käynnis-sä. Vuonna 2009 analyysit jatkuvat ja tulemme siirtymään kaupal-liseen, fluoresenssileimaukseen perustuvaan 2D-tekniikkaan, jolla saavutetaan korkeampi tarkkuus ja luotettavuus, sekä nopeutetaan suuren näytemäärän läpikäymistä. Projektissa on ollut palkattuna osa-aikainen tutkimushoitaja. Tutkijat: Marc Baumann (vastuulli-nen tutkija) ja Katri Niemi, Proteiinikemian yksikkö, Helsingin yli-opisto. ([email protected]) 207 Elämä kahden perheen välillä – laadullinen tutkimus sijoitettujen
lasten seliytymiskeinoista ja toiminnallisuudesta. Yksi tavallisimmista syistä lasten sijoitukselle kotinsa ulkopuolelle on vanhempien tai lapsen ongelmallinen päihteiden käyttö. Tässä etnografisessa tutkimuksessa kohteena on kolme ammatillista per-hekotia, joissa valtaosalla lapsista on kokemusta ongelmallisesta päihteidenkäytöstä. Ammatilliset perhekodit ovat sijoitusmuoto, joka yleistyi 1990-luvulla. Se edustaa ulkoistettua toimintamuotoa, johon kohdistuu vähän yhteiskunnallista ohjausta ja valvontaa. Työn tavoitteet ja käytännöt muodostuvat pitkälti eri osapuolten (lapsi, sijaisvanhemmat, vanhemmat, työntekijät) neuvottelulle. Liberaalit vaikutukset lastensuojelun käytäntöihin, esim. lisäänty-vänä vaatimuksena lastensuojelulaissa (417/2007) kuulla ja huo-mioida lasta itsenäisenä toimijana ovat tässä keskiössä. Tarkemmin ottaen kiinnostus kohdistuu siihen miten ”hallinta vapauden kaut-ta” sisältäen neuvottelevia käytäntöjä ja sopimuksia soveltuu amma-tillisiin perhekoteihin, kun myös pakottavia käytäntöjä liittyy työ-hön. Tutkimuksen keskiössä ovat: (1) mitä lasten oman toimijuuden korostaminen ja osallisuus merkitsevät käytännössä päihdetaustais-ten lasten arkielämässä, (2) minkälaisia (ongelma)identiteettejä, ideologisia tavoitteita määritellään ja luodaan yhteisössä, sekä (3) minkälaisen roolin ammatilliset perhekodit ottavat lastensuojelun kentällä. Teoreettisesti tutkimus sijoittuu ensinnäkin hallinnan analytiikalle, jossa ns. totuusdiskurssien ja sosiaalisten käytäntöjen logiikat ovat tutkimuksen keskiössä. Toiseksi lähtökohtana on insti-tutionaalinen etnografia jossa tarkastelun kohteena ovat identiteet-tien muodostuminen institution puitteissa. Kenttähavaintojen ja haastattelujen alku-analysointi sijoittui syksyyn 2008. Väitöskirjatyö esitettiin lisäksi kahteen otteeseen kansainvälisillä foorumeilla. Artikkeli ”Re- negotiating personal integrity in Finnish child wel-fare” laadittiin julkaisukuntoon ja lähetettiin lehteen.Tutkija: Petra Kouvonen, Alkoholitutkimussäätiö. ([email protected]) 208 Juomiskulttuurin muutokset juomatapa-aineistojen valossa Suomessa
Juomiskulttuurin muutoksista Suomessa ei ole ilmestynyt kokonais-esityksiä 1980-luvun jälkeen. Tutkimus paikkaa tätä tietoaukkoa tarkastelemalla 40 vuoden aikajaksoa viidestä eri näkökulmasta, joita ovat (1) alkoholiin ja humalaan liittyvät asenteet ja normit, (2) humalajuomisen ikä-periodi-kohortti-mallinnus, (3) alkoholin käytön syyt ja motiivit, (4) juomistilanteiden muuttuminen ja (5) juomiskulttuurin homogeenisuus. Pääasiallisena aineistona toimi-vat juomatapatutkimukset vuosilta 1968–2008, mutta myös muita kyselyaineistoja hyödynnetään. Menetelminä käytetään monipuo-lisesti erilaisia tilastollisia analyysejä. Tutkimuksen ensimmäisen vuoden aikana valmistui ensimmäisen osatutkimuksen käsikir-joitus, joka lähetettiin julkaistavaksi kansainväliseen tiedeleh- teen. Lisäksi aloitettiin toisen osatutkimuksen APC-mallinnukset. Alkoholiasenteiden ja -normien muutoksia esiteltiin kansainvälises-sä konferenssissa. Tutkija: Janne Härkönen, Alkoholitutkimussäätiö. ([email protected]) 209 Päihteet, raskaus ja riskien hallinta. Etnografinen tutkimus äitiys-
poliklinikkatoiminnasta päihdeongelmaisille naisille. Tämän sosiologisen väitöskirjatutkimuksen pääkohteena on hoito-työn arki yhdellä päihdetyöhön erikoistuneella äitiyspoliklinikalla. Tutkimuksessa analysoidaan ammattilaisten ja heidän asiakkai-densa kohtaamisten logiikkaa: millaisiksi hoitajien ja hoidettavien väliset valta- ja vuorovaikutussuhteet muodostuvat, kun inter-vention kohteena on raskaana oleva, päihteitä käyttävä nainen? Tutkimusmenetelmä on etnografinen. Aineistona käytetään yhdellä päihdetyöhön erikoistuneella äitiyspoliklinikalla seitsemän kuukau-den aikana kerättyjä havainnointimuistiinpanoja sekä haastatteluja. Lisäksi yhdessä väitöskirjan artikkelissa analysoidaan poliklinikka-toiminnan yhteiskunnallista kontekstia ja syntyhistoriaa asiakirja- ja media-aineiston avulla. Tutkimus käynnistyi vuonna 2005. 4–5 artikkelista sekä yhteenvedosta koostuva väitöskirja jätetään esitar-kastukseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2008 aikana tutkimustuloksia on esitelty kahdessa kotimaisessa ja yhdessä kan-sainvälisessä konferenssissa. Vuonna 2008 julkaistiin yksi artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä. Artikkelissa analysoi-daan ammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamisiin liittyviä jännittei-tä: työntekijät tasapainottelevat hierarkkisen, asiantuntija-vetoisen lähestymistavan ja toisaalta tasavertaisemman ja asiakkaan autono-miaa vaalivan lähestymistavan välillä. Toinen, Riikka Perälän kans-sa kirjoitettu, artikkeli hyväksyttiin julkaistavaksi lehteen Journal of Health Management and Organisation. Siinä verrataan asiakas-lähtöisyyttä painottavan toimintaideologian käytännön toteutusta kahdessa päihdetyötä tekevässä instituutiossa ja analysoidaan miten sukupuoli ja ammattikulttuuri muokkaavat ammattilaisten ja asiak-kaiden välisiä suhteita. Kolmas artikkeli on käsikirjoitusvaiheessa ja se lähetetään lehteen helmikuussa 2009. Tutkija: Anna Leppo, Alkoholitutkimussäätiö.
Kertomusvuonna uusia apurahoja jaettiin alkoholitutkimukseen 19. Lisäksi jatkettiin kahdeksan tutkimussopimusprojektin rahoittamista aikaisempien päätösten mukaisesti. Syksyllä tapahtuneen haun perus-teella myönnettiin apurahoja seuraavasti: varsinaiset apurahat 137.874 euroa ja uusien tutkimussopimusapurahojen ensimmäisen vuoden rahoitus 210.737 euroa. Tällöin käsiteltiin 61 hakemusta. Näiden hake-musten yhteissumma oli 1.168.675 euroa. Lisäksi Alkoholitutkimussäätiö myönsi erillismäärärahoista rahapeliongelmia koskeviin tutkimuksiin apurahoja yhteensä 244.270 euroa. Rahapelihakemusten yhteissumma oli 313.810 euroa.
Yhteiskuntat. maist. Marke Hirvonen 21.000 euroa: The role of illicit drug policy in the construction of European public domain Prof. Taru Lintunen ja liikuntat. maist. Heidi Pasi 12.574 euroa: Alkoholin riskikäytön vähentäminen työpaikkaympäristössä – Eurooppalainen psykososiaalinen interventiotutkimus Valtiot. maist. Yaira Charlotta Obstbaum 13.000 euroa: Päihdetapausten jakautuminen terveydenhuollon, sosiaalihuollon, vankeinhuollon ja poliisin säilön välillä 1980–2006 Suomessa ja Norjassa Ph.D. Tuomas Pekkarinen ja valtiot. lis. Jouko Verho 13.250 euroa: Suomen alkoholiveron alentamisen vaikutus terveyteen ja tuottavuuteen – analyysi ruotsalaisella potilasrekisterillä Fil. toht. Pia Bäckström 30.500 euroa: Retkahduksen mekanismit ja ehkäisy päihderiippuvuudessa Psykol. maist. Jukka Halme 5.250 euroa: Alkoholin varhaisen riskikulutuksen prevalenssi ja ennuste Fil. maist. Hanna Malinen 10.500 euroa: Aivojen endokannabinoidijärjestelmän merkitys alkoholin juomisen säätelyssä Lääket. lis. Laura Sundell 14.000 euroa: Alkoholin käyttö ja runsas kertajuominen sydäntauti- ja aivohalvaussairastavuuden sekä masennuksen riskitekijät Cand.Bio.Sci. Andrey Taranuhkin 21.000 euroa: Intracellular mechanisms of taurine neuroprotection in ethanol-induced apoptosis Ph.D. Garry Wong, Ph.D. James C. Callaway ja fil. maist. Marko Lehtonen 27.419 euroa: Ryyppyputkea/humalahakuista juomista mallintava Caenorhabdites elegans -sukkulamato Heikki Wariksen apurahan sai terveyst. maist. Leena Warsell.
Uusia tutkimussopimusapurahoja ja vanhojen sopimusprojektien jatkorahoi tusta vuodeksi 2008 myönnettiin seuraavasti: Aikaisempiin päätöksiin perustuvat jatkorahoitukset Proviisori Teemu Aitta-aho ja dos. Esa Korpi ja työryhmä 8.000 euroa: Huumeiden neuroadaptiiviset vaikutukset hiirillä Dos. Marc Baumann ja fil. kand. Kirsi Niemi 32.300 euroa: Alkoholin suurkulutuksen toteaminen proteiiniperäisillä biomarkkereilla Valtiot. maist. Kimmo Herttua, dos. Pekka Martikainen ja dos. Pia Mäkelä 23.000 euroa: Vuoden 2004 alkoholin verotuksessa ja tuontisäädöksissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset alkoholinkäytöstä aiheutuviin haittoihin: ainutlaatuinen luonnollisen kokeen asetelma Valtiot. maist. Janne Härkönen 21.500 euroa: Juomiskulttuurin muutokset juomatapa-aineistojen valossa Suomessa vuosina 1968–2008 Valtiot. maist. Petra Kouvonen 27.984 euroa: Elämä kahden perheen välillä – laadullinen tutkimus sijoitettujen lasten selviytymiskeinoista ja toimivuudesta Valtiot. maist. Anna Leppo 21.300 euroa: Päihteet, raskaus ja riskien hallinta. Etnografinen tutkimus äitiyspoliklinikkatoiminnasta päihdeongelmaisille naisille Valtiot. maist. Jussi Perälä 5.250 euroa: Huumeet ja yhteiskunnalliset haitat Valtiot. maist. Riikka Perälä 21.000 euroa: Haittojen vähentäminen ja matala kynnys suomalaisessa huumehoidossa. Huumeita suonensisäisesti käyttävien ihmisten terveysneuvonta yhteiskunnallisen kontrollin muotona Fil. maist. Anne Heikkinen ja fil. maist. Elena Vashchinkina 34.500 euroa: Aivojen muovautuminen huumeriippuvuudessa Valtiot. maist. Aija Kaartinen 21.000 euroa: Naiset ja kieltolaki Suomessa 1907–1932 Valtiot. maist. Tuula Kekki 21.000 euroa: Huumeiden käyttäjä rikoksentekijänä ja valvonnan kohteena Magister artium Kersti Kollom 15.000 euroa: The Development of Alcohol Policy in Newly Independent Estonia Valtiot. maist. Antti Maunu 10.500 euroa: Sociability, Gender and Drinking. An Ethnography of Young Adults’ Nightclub Behaviour Fil. maist. Noora Raivio 29.600 euroa: Aivoperäisen hermokasvutekijän merkitys alkoholin juomisen säätelyssä Dos. Pekka Santtila, M. Psych. Ada Johansson, Ph.D. Lars Westberg ja Ph.D. Bettina von der Pahlen 16.718,70 euroa: Yksilöiden välisten geneettisten erojen ja alkoholin vuorovaikutuksen merkitys aggressiiviseen käyttäytymiseen Valtiot. maist. Jenni Simonen 22.000 euroa: Juomiskulttuurin moninaisuus – Naisten ja miesten humalan, kulutuskäytäntöjen ja juomistilanteiden tarkastelua Fil. maist. Jukka Ahonen 15.750 euroa: Peliongelmaiset hoitojärjestelmän haasteena – ongelmapelaajien haastattelututkimus Prof. Hannu Alho ja työryhmä 23.000 euroa: Rahapeliriippuvuuden hoitaminen kohdennetulla naltreksonilääkityksellä ja oppimismallilla Dos. Valtteri Kaasinen 103.000 euroa: Aivojen dopaminergiset palkitsemismekanismit peliriippuvuudessa Hallintot. maist. Seppo Kantola 17.500 euroa: Peliriippuvuuden hoidon mahdollisuudet – psykoanalyyttinen näkökulma peliriippuvuuteen ja sen hoitoon Valtiot. maist. Jenni Kämppi 26.250 euroa: Hoitoon hakeutuminen rahapeliongelmissa – tutkimus auttavan puhelimen soitoista Valtiot. maist. Riitta Matilainen 21.000 euroa: Arpajaisista loton läpimurtoon – suomalaiset ja rahapelaaminen 1920-luvulta 1970-luvulle Dos. Lasse Murto ja projektipäällikkö Antti Murto 5.250 euroa: Pelipolitiikan vaikutukset rahapelaamisen kokonaiskulutukseen ja rahapelihaittoihin Teol. toht. Janne Nikkinen 27.000 euroa: Kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) mahdollisuudet rahapeliongelmien hoidossa – kriittinen analyysi Dos. Karin Österman 5.520 euroa: Rahapeli Internetissä: Persoonallisuustekijöitä ja taipumus riippuvuuteen Kari Poikolainen oli tutkimuskonsortion ”Addiktion teoriat ja mieliku-vat” säätiössä toteutettavan osan vastuuhenkilö, Helsingin yliopiston kansan terveystieteen dosentti, Helsingin hallinto-oikeuden asiantuntija-jäsen, A-klinikkasäätiön valtuuskunnan jäsen, Helsingin ja Uudenmaan sai raanhoitopiirin kuntayhtymän eettisen toimikunnan varajäsen, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin Mitä nyt -palstan toimit-taja, Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden toimituskunnan jäsen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) pysyvä asiantuntija epidemiologian alalla.
Kertomusvuoden aikana säätiön sopimustutkijat esitteli vät tuloksiaan lukuisissa esitelmissä kotimaassa.
Esa Korpi oli ESBRA 2009 kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja Alcohol-lehden toimi tuskunnan jäsen. Kari Poikolainen oli European Research Advisory Board-säätiön tieteellisen neuvottelukunnan jäsen.
Säätiön toimintaan liittyvistä kansainvälisistä kokouksista ja suomalaisista esitelmän pitäjistä mainittakoon: Building capacity for action – European alcohol policy conference, Barcelona, Espanja, 3.-5.4.2008. Tarja Orjasniemi esitteli kokouksessa tutkimustaan.
Research Network on ”Sociology of prefessions”, Århus, Tanska, 5.-7.5.2008. Anna Leppo esitteli kokouksessa tutkimustaan.
Pohjoismainen huumetutkimusseminaari, Tukholma, Ruotsi, 8.-9.5.2008. Heini Kainulainen esitteli kokouksessa tutkimustaan.
34rd Alcohol Epidemiology Symposium of the Kettil Bruun Society, Victoria, Kanada, 2.-6.6.2008. Kimmo Herttua, Janne Härkönen, Arto Ruuska, Mirja Österberg ja Anu Katainen esittelivät kokouksessa tutkimuksiaan.
Joint RSA/ISBRA Scientific conference, Washington, Yhdysvallat, 28.6.-2.7.2008. Hanna Malinen esitteli kokouksessa tutkimustaan.
IX Nordic women’s and gender history conference, Reykjavik, Islanti, 11.-14.8.2008. Aija Kaartinen esitteli kokouksessa tutkimustaan.
ERAB, Nottingham, Englanti, 20.10.2008. Heidi Pasi esitteli kokouksessa tutkimustaan.
Society of neuroscience 38th Annual Meeting Neuroscience 2008 NIDA, Washington, Yhdysvallat, 14. ja 15.-19.11.2008. Pia Bäckström esitteli kokouksessa tutkimustaan.
Säätiön menot olivat 1.144.313 euroa vuonna 2008. Valtaosa, noin 1.090.000 euroa, käytettiin tutkimustoimintaan. Säätiön tulot olivat yhteensä 918.745 euroa, josta korkotuotot olivat 22.329 euroa. Hyväksytty kulubudjetti ylittyi 424.443 eurolla. Ylitys johtui pääasiassa siitä, ettei budjettia laadittaessa tiedetty rahapelitutkimukseen saatavaa rahoitusta. Tilikauden alijäämä oli 225.568 euroa, kun taas edellisen tilikauden yli-jäämä oli 252.968 euroa.
Voimassa olevien tutkimussopimuspäätösten mukaisesti varoja on sidottu
325.403 euroa vuodeksi 2009, 207.898 euroa vuodeksi 2010 ja 108.225
euroa vuodeksi 2011.
Säätiön toimintaan liittyviä julkaisuja Bykov, Igor: Complement system and alcoholic liver disease. National
Public Health Institute, Department of Mental Health and Alcohol
Research. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Haartman
Institute, Department of Bacteriology and Immunology, 2008. http://
urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4619-3. (Doctoral dissertation).
Halme, Jukka T. & Kaija Seppä & Hannu Alho & Sami Pirkola & Kari Poikolainen & Jouko Lönnqvist & Mauri Aalto: Hazardous Drinking: Prevalence and Associations in the Finnish General Population. Alcoholism: Clinical and Experimental Research 32: 1–8, 2008.
Herttua K. & P. Mäkelä & P. Martikainen: Changes in Alcohol-Related Mortality and its Socioeconomic Differences After a Large Reduction in Alcohol Prices: A Natural Experiment Based on Register Data. American Journal of Epidemiology 15;168(10):1110–8, 2008.
Herttua K. & P. Mäkelä & P. Martikainen & R. Sirén: The impact of a large reduction in the price of alcohol on area differences in interpersonal violence: a natural experiment based on aggregate data. Journal of Epidemiology and Community Health 62:995–1001, 2008.
Kestilä, Laura & Tuija Martelin & Ossi Rahkonen & Kaisla Joutsenniemi & Sami Pirkola & Kari Poikolainen & Seppo Koskinen: Childhood and current determinants of heavy drinking in early adulthood. Alcohol and Alcoholism 43: 460–469, 2008.
Laaksonen, Esti & Anja Koski-Jännes & Mikko Salaspuro & Hannu Alho: A randomized, multicentre, open-label, comparative trial of disulfiram, naltrexone and acamprosate in the treatment of alcohol dependence. Alcohol and Alcoholism 43: 53–61, 2008.
Laaksonen, Esti & Anja Koski-Jännes & Mikko Salaspuro & Hannu Alho: Winning at last –defeating the drinking problem. A medical and cognitive-behavioural program for the users of acamprosate, disulfiram and naltrexone. http://alcalc.oxfordjournals.org/cgi/content/full/agm136/DC1 Lavikainen, Hanna & Salme Ahlström & Leena Metso & Jaakko Nevalainen & Tom Lintonen: Relationship between Negative Experiences and Drinking Experience among 15- to 16-Year-Old Adolescents in Finland. European Addiction Research 14: 169–178, 2008.
Leppo, Anna: Raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön puuttuminen päihdetyöhön erikoistuneella äitiyspoliklinikalla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 45: 33–47, 2008.
Lähteenmaa, Jaana & Teija Strand: Pelin jälkeen: velkaa vai voittoja? Stakes, Raportteja numero 25, 2008.
Kainulainen, Heini: Päihde- ja dopingrikokset”. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitok sen julkaisemassa ”Rikollisuustilanne 2007. ”Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa” -kat sauksessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 238. Helsinki 2008, s. 187–200. (VII versio) Koski-Jännes, A. & Cunningham, J. & Tolonen, K. & Bothas, H: Internet-based self-assessment of drinking – three- month follow-up data. Addictive Behaviors, 32: 533–542, 2007.
Malinen Hanna & Petri Hyytiä: Ethanol Self-Administration Is Regulated by CB1 Receptors in the Nucleus Accumbens and Ventral Tegmental Area in Alcohol-Preferring AA Rats. Alcoholism: Clinical and Experimental Research 32:1976–1983, 2008.
Maunu, Antti: Consumption of Sociability. The Logic of Young Urban Finns’ Drinking Place Classifications. S. 15−39 teoksessa Jukka Törrönen & Börje Olsson (toim.): Painting the town red: Pubs, restaurants and young adults’ drinking cultures in the Nordic countries. NAD publications, Helsinki, 2008.
Maunu, Antti & Mikkonen Juha: Etäkohteliaisuus, lähikänni ja täsmävalistus. (Kommentti ja keskustelua Panimoliiton Kännissä olet ääliö -valistuskampanjasta ja sen arviointiraportista.) Yhteiskuntapolitiikka 73: 687−689, 2008.
Maunu, Antti: Iloinen ja itsevarma rajojen ylittäjä. Pekka Sulkunen 60 vuotta juhlaseminaari, Helsingin yliopisto 3.10.2008. Raportti Westermarck-seuran verkkosivulla, http://www.westermarck.fi (ilmestyy).
Muhonen, L. H. & J. Lahti & D. Sinclair & J. Lönnqvist & H. Alho: Treatment of alcohol dependence in patients with co-morbid major depressive disorder – predictors for the outcomes with memantine and escitalopram medication. Substance Abuse Treatment Prevention and Policy 3:20, 2008.
Muhonen L. H. & J. Lönnqvist & K. Juva & H. Alho: Double-blind, randomized comparison of memantine and escitalopram for the treatment of major depressive disorder comorbid with alcohol dependence. Journal of Clinical Psychiatry 69:392–399, 2008.
Muhonen, Leea: Treatment of patients comorbid with alcohol
dependence and major depressive disorder with memantine nad
escitalopram – outcome and predictors. Helsinki: National Public
Health Institute KTL, series A, 29/2008, 2008 (Doctoral dissertation).
Mäkelä, P. & T. Paljärvi: Do consequences of a given pattern of drinking vary by socioeconomic status? A mortality and hospitalisation follow-up for alcohol-related causes of the Finnish Drinking Habits Surveys. Journal of Epidemiology and Community Health 62:728–733, 2008.
Mäkelä, Klaus: Ethical codes and ethical control in the social sciences. Journal of the Finnish Anthropological Society 33: 57–66, 2008.
Mäkelä, Klaus: Etnografisen moraalin hallinnollinen ennakkosäätely. Kulttuurintutkimus 25: 40–47, 2008.
Mäkelä, Klaus: Tutkittavan suostumuksen ala, henkilötietojen tunnistettavuus ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen elinkaari. Teoksessa Samuli Hurri (toim.), Demokraattisen oikeuden ehdot. Helsinki: Tutkijaliitto, 2008, s. 290–297.
Mäkelä, Klaus: Den nya svenska etikprövningslagen. Nordisk alkohol- & narkotikatidskrift 25: 223–231, 2008.
Mäkelä, Klaus: Lääketieteen etiikka ja yhteiskuntatutkimuksen ennakkosäätely. Tieteessä tapahtuu 25: 21–27, 2007.
Mäkelä, Klaus: Moraalihallinnon ongelmia. Sosiologia 45: 146–148,2008.
Niemelä, Solja: Predictors and correlates of substance use among
young men. The ”From a Boy to a Man” longitudinal birth cohort
study. Annales Universitatis Turkuensis. Ser. D, Tom. 803, Medica –
Odontologica. Turun yliopisto, Turku, 2008. (Doctoral dissertation).
Niemelä, Solja & Kari Poikolainen & André Sourander: Milloin nuorten päihdekäyttöön tulisi puuttua – riskitekijät ja varhaisten interventioiden mahdollisuudet. Suomen lääkärilehti 63: 3297–3304, 2008.
Peräkylä, A: Communicating and responding to diagnosis. In J. Heritage and D. Maynard (eds.) Communication in Medical Care. Interaction between primary care physicians and patients. Cambridge: Cambridge University Press, 2006, pp. 214–247.
Poikolainen, Kari: GT – viitearvoista tavoitearvoon? Duodecim 124:(15):1776–1777.
Poikolainen Kari: The magic to make the ”preventive effect” of alcohol disappear and reappear. Addiction 103:1905, 2008.
Poikolainen, Kari: Takuuvarma resepti alkoholin kulutuksen vähentämiseen. Duodecim 124: (1)14–15, 2008.
Poikolainen, Kari & Hannu Alho: Magnesium treatment in alcoholics: a randomized clinical trial. Substance Abuse Treatment, Prevention and policy 3:1, 2008.
Poikolainen, Kari & Jürgen Rehm & Witold Zatonski: Alkoholin osuus kuolleisuuteen Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002. Suomen lääkärilehti 63: 613–618, 2008.
Sorjonen M-L. & L. Raevaara & M. Haakana & T. Tammi & A. Peräkylä: Lifestyle discussions in medical interviews. In J. Heritage and D. Maynard (eds.) Communication in Medical Care. Interaction between primary care physicians and patients. Cambridge: Cambridge University Press, 2006, pp. 340–378.
Ripatti, S. &.P Mäkelä: Conditional models accounting for regression to the mean in observational multi-wave panel studies on alcohol consumption. Addiction 103: 24–31, 2008.
Saarni, Samuli I & Kaisla Joutsenniemi & Seppo Koski & Jaana Suvisaari & Sami Pirkola & Harri Sintonen & Kari Poikolainen & Jouko Lönqvist: Alcohol consumption, abstaining, health utility and quality of life – a general population survey in Finland. Alcohol and Alcoholism 43:376–86, 2008.
Sundell, Laura & Veikko Salomaa & Erkki Vartiainen & Kari Poikolainen & Tiina Laatikainen: Increased Stroke Risk Is Related to a Binge Drinking Habit. Stroke 39:3179–3184, 2008.
Stenius, Kerstin & Klaus Mäkelä & Michal Miovsky & Roman Gabrhelik: How to write publishable qualitative research. In Thomas F. Babor, Kerstin Stenius, Susan Savva, & Jean O’Reilly (Eds.), Publishing addiction science: A guide for the perplexed. London: International Society of Addiction Journal Editors, 2008, pp. 82–97.
Tammi, Tuukka: Medicalising Prohibition. Harm Reduction in Finnish and International Drug Policy. Stakes, Research Report 161, 2007. [http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/Kirjakauppa/KKTutkimuksiaSarja/t161_2.htm] Ylikangas, Mikko: Kokain, komissarie Palmu! Droger i Helsingfors på 1920-talet. – Historisk Tidskrift för Finland 3: 241–251, 2004.

Source: http://alkoholi.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2013/06/atsvuosik2008.pdf